Otsikoiden tekeminen on vähän hankalaa, kun enää ei voi kirjoittaa että "nome-treeneissä". Kun Ulpun kanssa ei harrasteta nomea, vaan siis tulevaisuudessa toivottavasti metsästyksen lisäksi spanieleiden kokeita eli spme/spve-kokeita. Mutta eipä nyt aleta kuitenkaan valittamaan turhasta ;) "Treenaamassa noutojuttuja" kelvatkoon.

Olin siis eilen Piian ja Villen luona treenaamassa koirien kanssa. Vilmakin pääsi pitkästä aikaa vähän nomeilemaan. Sen kanssa ei ole tullut tehtyä nomejuttuja oikein kunnolla sitten kesän jälkeen. Silloin tällöin olen tehnyt sen kanssa hakua, mutta markkeerauksia ja linjaa en ole tehnyt siis puolen vuoteen. Vilma meni mielestäni tosi hyvin! Kakkosmarkkeeraukset sujuivat hienosti, kuten myös eteenlähetykset (tosin linjat olivat ihan lyhyitä).

Ulpulle tehtiin neljä ykkösmarkkeerausta. Markkeeraukset tehtiin kentän laidalla olevien matalien puiden taakse/väliin. Ulpu teki noudot ihan hyvin (ja markkeerasi hyvin), mutta parissa ekassa palautuksessa se tiputti damin puoleen väliin matkaa ja jäi haistelemaan damia ja toi vasta sen jälkeen damin minulle. Tähän asti olemme treenanneet vain omilla dameilla, joten outoja dameja piti vähän ihmetellä. Kolmas markkeeraus sujui jo ilman damin ihmettelyä ja Ulpu juoksi suoraan damin kanssa mamman syliin :)

Lopuksi koirille tehtiin kanilla laahausjäljet. Ulpulle tehtiin vain 30-40 m pitkä ja Ulpu jäljesti sen hihnassa. Se oli Ulpun ensimmäinen jälki. Ulpu jäljesti oikein hienosti maavainuisesti! Jäljen päässä olevan kanin se otti pienen rohkaisun jälkeen suuhunsa ja kantoikin kania :) Ulpu innostui kanista loppujen lopuksi oikein kunnolla. Häntä vispasi ja se olisi halunnut ottaa kanin uudestaan ja uudestaan.

Vilman jälki oli nomen alo-luokan jälki. Vilmaa lähettäessäni sanoin, että tämä on se osuus kokeesta, jota en stressaa (jos nyt sinne asti kokeessa joskus päästäisiin, jos vielä edes kokeisiin mennään). Ei olisi pitänyt sanoa mitään sellaista... Vilma nimittäin palasi hetken kuluttua ilman kania! Lähetin sen uudestaan jäljelle ja tulihan se sitten onneksi kanin kanssa takaisin :) Täytyisi oppia siihen, että ei saa koskaan puhua mitään varmaksi osioksi... Ville oli sitä mieltä että Vilma oli juossut kanista ohi, sillä Vilma näkyi jossain vaiheessa rinteessa juoksemassa Villen paluujäljen kohdalla. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Kani saatiin kuitenkin talteen, vaikka jouduinkin lähettämään koiran kaksi kertaa.

Treenien päätteeksi päästimme vespat juoksemaan keskenään Piian ja Villen pihaan. Ella ja Rolle ovat tosi erinäköisiä Ulpun kanssa. Koirat saivat juosta aika pitkän aikaa vapaana ennen kuin lähdimme paluumatkalle kotia kohti.