Tänään pääsimme pitkästä aikaa koirien kanssa pyörälenkille. Keväällähän ehdin jo treenailla myös Ulpun kanssa pyörän vierellä juoksemista. Mutta sitten tuli kesä ja kärpäset, enkä viitsinyt juoksuttaa koiria kesähelteillä. (Varsinkin Vilman kanssa tuo juoksuttaminen on riskaabelia jos on lämmin ilma. Se kun saa niin herkästi lämpöhalvauksen.) No, nyt syksymmällä olisi jo voinut, mutta pyörän avain on ollut kesäisen muuton jäljiltä hukassa...

Tänään avain sitten lopulta löytyi ja ei muuta kuin pyöräilemään. Lähdimme matkaan sen verran myöhään, että sonnustauduimme sekä koirat että omistaja tyylikkäisiin heijastinliiveihin. Ainakin näyimme tuolla "vilkkaassa" liikenteessä ;) Täällä maalla kun on ihan hirmuinen ruuhka...
Annoin koirien juosta vapaana hiekkatiellä ja itse poljin pienimmällä mahdollisella vaihteella, jotta saisin itsekin vähän liikuntaa. Ja koirat nauttivat juoksemisesta täysin siemauksin! Varsinkin Vilma! Se otti aivan tautisia spurtteja edestakaisin. Ulpu ei pysynyt sen perässä, ja sitä nyt ei kovin usein tapahdu. Ei olisi kyllä kukaan ulkopuolinen uskonut, että Pampulalla on D-lonkka ja nivelrikko vielä siinä samaisessa lonkassa. Oli tuon koiran meno sen verran virkeätä :) Vilmassa on kyllä tapahtunut ihan uskomaton muutos täällä maalla asumisen aikana. Siitä tulee koko ajan vain iloisempi, vilkkaampi ja leikkisämpi.

Pyöräilyn jälkeen teimme vielä 15 min kävelylenkin, jotta koirien lihakset palautuvat juoksemisesta.
Pyörälenkki oli niin iso "suksee", että täytyy varmaan ottaa tavaksi tehdä sellainen pari-kolme kertaa viikossa.