Teimme tänään Sannan kanssa koirille jäljet Kyötikkälän lähelle. Vapulle ja Ulpulle tein yhteisen jäjen. Jäljen pituus oli varmaan 200-300m ja siinä oli yksi kulma. Voitolle tein n. 50m pitkän suoran jäljen. Kaatona meillä oli peuran sorkka. Sanna teki yhteisen jäljen Seralle ja Sagalle ja se oli suurinpiirtein samanlainen kuin minun tyttöjeni jälki. Ja riistahavaintojakin tehtiin jälkiä vetäessä, mm. jänis ja oravia :) Jänis juoksi melkein suoraan Vapun ja Ulpun jäljen päältä.

Tämä oli Vapun toinen jälki ikinä. Sen kanssa on tehty yksi n. 30m jälki silloin kun se oli 3kk ikäinen. Vappu jäljesti upeasti! En ole nähnyt noin hienoa jäljestystä sitten Mervin Moonan! Aivan mieletöntä!!! Vappu jäljesti koko jäljen maavainuisesti ja se meni kuin juna eteenpäin täsmälleen jäljen päällä. Se eteni hieman kumarassa ja häntä oli koko ajan jännittyneenä yhdessä asennossa hieman alhaalla takaviistoon. Vapun nenän edessä olisi varmaan saanut heilutella pihviä eikä se olisi moista huomannut, niin jäljestyksen lumoissa se oli. Kaatona olleen sorkan Vappu kantoi ylpeänä autolle :)

Ulpu jäljesti myös hyvin, varmalla omalla tyylillään. Se jäljestää maavainuisesti mutta tekee pientä siksakkia jäljen päällä. Ulpukin otti kaadon suuhun ja esitteli sitä ylpeänä. Ulppis pääsi siis mukaan jalkavaivastaan huolimatta. Pakko sillekin jotain tekemistä on antaa ettei sen pää sekoa. Ja aion itse asiassa nyt lenkkeilyttää Ulpua hieman tässä ennen eläinlääkäriaikaa, jotta näen mitä liikunta sen jalalle tekee. Jos tulee kipeämmäksi, niin ainakin ovat oireet sitten selkeät kun menemme Veteriin...

Voitto ihmetteli kovasti veren hajua. Sen jäljestys muistutti Vapun ensimmäistä jälkeä. Se jäljesti aina pari metriä ja jäi sitten hieman hämillään miettimään että mikähän tuo haju on. Sitä taisi hieman pelottaa, sillä normaalisti niin vilkas pentu pysytteli aika tiiviisti minun jaloissani. Hitaasti me kuitenkin pääsimme kaadolle asti ja siitähän se riemu sitten repesi kun Voitto löysi sorkan :)