Tänään alkoi uusi tokokurssi (kolmas kurssi jo siellä Procanis-koirakoulussa). Nyt olimme ihan uudessa paikassa Hervannan Ruskossa, joten meikäläisen suunnistustaidoilla sain vähän aikaa etsiä paikkaa kartan avulla... :-/ Mari olikin sairaslomalla, joten Mäkelän Marko piti meille tunnin. Oli tosi kiva tunti. Ihan hyvää vaihtelua että vetäjänä oli joku uusi ihminen. Tulee aina vähän eri näkökulmasta vinkkejä koiran kouluttamiseen (vaikka Mari onkin ihan huippu, ei kai sitä muuten olisi tullut ilmottauduttua kolmannelle perättäiselle kurssille).

Tänään otettiin sivulletuloja. Marko komesi minut jo lopettamaan kädellä ohjaamisen pikkuhiljaa. Ulpu osaa sivulletulon ilman sitäkin, mutta jotenkin sitä vain tekee automaattisesti pienen heilautuksen kädellä. Ja oma katse eteen! Koiraa ei tarvitse tuijottaa! Se kyllä tekee vaikka minä en sitä katseellani naulitsisi.

Seuraamisessa otimme käännöksiä. Oikealle käännöksissä palkkasin pallolla ja vasemmalle käännöksissä namilla. Ne menivät ihan ok. Ja taas täytyy muistaa, että itse ei pidä ottaa katsekontaktia koiraan, vaan pitää se oma katse suoraan eteenpäin! Tuo on jostain syytä minulle supervaikeaa... Minä kuljen ihan vinossa, kun koiraa pitää muka koko ajan tuijottaa.

Lopuksi otimme liikkeestä maahanmenoja. Ne menivät UPEASTI. Vähän minulla on mahtava koira :) Ulpu lösähtää heti käskyn saatuaan maahan. Ja se menee maahanmenoja jo sivultakin. En ole ottanut vielä seuraamisesta, mutta niin että koira on kävellyt sivulla vapaasti. Ja siitä maahanmenot sujuvat oikein mallikkaasti.

Nyt kun vaan vielä tulisi treenailtua kotona vähän ahkerammin... Kun nuo kouluttajat tietäisivät kuinka laiska oppilas niillä on, ja kuitenkin Ulpu oppii näitä asioita niin hyvin. Käsissä on siis oikea timantti ja sitten se on osunut tällaiselle laiskimukselle ;) No, eiköhän sitä tule treenailtua vähän ahkerammin kun täydennysopiskelut yliopistolla loppuvat. Ne ovat lohkaisseet tänä talvena aika suuren osan vapaa-ajastani.