Jippii! Ulpulla ja minulla taisi olla molemmilla sama olo kun päästiin tauon jälkeen taas tokotreeneihin. Meiltä jäi viime viikon treenit väliin Ulpun kynnen takia (jalka paketissa ei viitsitty lähteä). Ja muutenkin Ulpun lenkkeilyt ovat olleet aika minimaalisen lyhyitä 1,5 viikon aikana tuon jalan takia. Elohopean (=Ulpun) jalassa kun ei tahdo pysyä minkäänlainen sukka/pussi/suoja, joten lenkkeily kynttä suojaten on ollut yhtä tuskaa emännälle. Pienemmällä on siis päässyt ilman lenkkeilyä. Mutta koirasta on huomannut että se ei ole päässyt purkamaan suunnatonta energiaansa mihinkään... :)

No, nyt maanantaina siis viimeinkin taas tokoilemassa. Treenasimme noutoa, tai oikeastaan kapulan pitämistä. Ulpu pitää sitä jo ihan hyvin, mutta ei ota sitä vielä omatoimisesti suuhun (eli minä ensin kampean leuat auki ja "annan" sen kapulan koiralle). Mari neuvoi, että seuraava askel on sitten kapulan pitäminen vauhdissa (kävellään koiran kanssa ja välillä pysähdytään).

Seuraamisia otimme taas. Nyt lisäsimme jo vähän vauhtia. Ei tarvinnut enää laahustaa. Ja Ulpusta reippaasti käveleminen oli selvästi hauskaa. Otimme käännöksiä vauhdissa sekä oikealle että vasemmalle (vautsi, Ulpu osaa jo aika hienosti vasemmalle kääntymisen) sekä täyskäännöksiä. Nopeammassa vauhdissa täytyy muistaa valmistella pysähtymistä vähän, että koira istuu oikeaan kohtaan. Ulpu meinasi niissä ottaa vähän liikaa etäisyyttä. Seuraamisia palkkasin makkaran lisäksi myös pallolla (Ulpu-pelle pitää siitä palkasta oikein paljon). Ulpun kanssa kannattaa vaihdella tuota palkkaamista. Jos haluaa palkata kesken liikkeen, niin silloin pallolla. Ja jos palkkaa pysähdyksestä, niin sitten makkaraa. Pelkällä pallolla palkkaaminen voi riehaannuttaa Neiti Elohopeaa liikaa.

Emme ehtineet ottaa liikkeestä pysähtymistä/maahanmenoa/istumista, mutta Mari sanoi että niitä voisi harjoitella vähän kotona.