Agility ei todellakaan ole kuin pyörällä ajaminen... Kerran opitun asian unohtaa helposti, jos sitä ei tule käytettyä. Tämä tuli taas huomattua viikonlopun aikana kurssilla. Omat taidot ovat kyllä niiiiin ruosteessa. Tosin pikkuhiljaa alkaa onneksi näyttää taitojen palautumisen/karttumisen suhteen valoisammalta.

Lauantaina meillä oli Marin koulutus. Päivä meni aika surkeasti :( Minä itse mokailin oikein kunnolla. Ohjasin koiraa huonosti, tai sitten jos onnistuin ohjaamaan hyvin tai kohtalaisesti, niin keskityin siihen ohjaamiseen ja johonkin/joihinkin tiettyihin esteisiin niin paljon että unohdin loppuradan. Ja sitten kun jäin hölmönä seisomaan keskelle rataa, kun en muistanut minne piti jatkaa, niin unohdin siinä pysähtyessäni aina palkata koiran (sehän oli toiminut hienosti, ja luuli tietenkin että rata loppui kun mamma pysähtyi). Eli mokailua mokailujen perään. Mutta pistin kyllä kaikki neuvot mieleeni ja niitä tuli mietittyä vielä illallakin.

Sunnuntai menikin sitten jo huimasti paremmin! Ehkä minä olin prosessoinut niitä lauantain oppeja yön aikana pienissä aivoissani ja todellakin siis oppinut taas jotain. Keskityin rataankin paremmin ja tein mielikuvaharjoituksia vuoroan odotellessa.

Vähän viikonlopun saldoa, eli mitä pitää itse muistaa treeneissä:
-Haltuunotot sujuvat ihan ok Ulpun kanssa. Ja se kääntyy upeasti jos minä vain osaan kertoa sille tarpeeksi hyvin minne me olemme menossa.
-Omissa treeneissä paljon irtoamistreeniä (ja niihin häiriötä, "kärrynpyöriä"). (Tätä on jo vähän tehty, mutta siis lisää). Niin kauan kun koira on niin kiinni minussa, takanaleikkaamiset yms. eivät onnistu kunnolla.
-Kepeiltä käsiapu pois niin pian kuin mahdollista. Nyt onnistui jo tosi pienellä avulla, mutta mahdollisimman nopeasti avut pois kokonaan.
-Minun pitää pysyä koko ajan liikkeessä radalla (pitäisi olla ihan itsestäänselvyys, mutta jostain syystä tuppaa unohtumaan). Niin kauan kuin minä liikun, liikkuu koirakin. Mutta heti jos oma vauhti pysähtyy, lopettaa Ulpu esteille menemisen ja jää odottamaan minulta neuvoja. Liikkuminen tärkeää myös lähdön jätöissä. Eli voin jo jättää Ulpun "vinostikin" olevien esteiden taakse, kunhan omilla vartalonliikkeillä viestitän, että minne suuntaan sen pitää lähteä.
-Selvät vartaloavut koiralle!!! Jos Ulpu pitää saada kiertämään joku este, pitää minun olla rintamasuunta koiraan päin. Ja vartalonkierroilla saan ohjattua Ulpua jo aika vaikeillekin hypyille.
-Pitää muistaa "kälättää" radalla koiralle. Ulpulla on muutenkin vauhtia jo ihan kivasti, mutta heti kun aloin toistella esteiden käskyjä esteiden välissä, tuli koiraan lisäpotkua. Eli mamman kälätys antoi lisää intoa.