Suuntasimme tänään Ulpukan kanssa Ylöjärvelle match showhun. Luvassa oli parkkihallissa pidettävä mätsäri, joten saimme hyvää treeniä ihan niitä oikeita hallinäyttelyitä varten. Moni muukin oli ilmeisesti ajatellut ihan samaa, sillä osanotto oli aika runsas.

Vähän se halli ja häly Ulpua jännitytti, mutta ei ollenkaan samassa mittakaavassa kuin lokakuussa Teivon raviradan totohallissa. Eli ikä alkaa tuoda mukanaan jo varmuutta. Ulpu osasi ottaa jo ihan rennosti, kun laitoin meille seinän viereen pyyhkeen istuskelua varten. Siinä tuo neiti makoili minun vieressäni ihan rauhassa. Häkkiä en ottanut ihan tarkoituksella mukaan, kun halusin että Ulpu joutuu olemaan siinä hälinän ja touhun keskellä eikä pääse häkkiin "pakoon".

Kehässä omalla arvosteluvuorolla se oli vähän häntä koipien välissä, mutta antoi tuomarin tutkia itseään ihan nätisti. Ja lopun ryhmäkehään mennessä se oli rentoutunut jo niin paljon, että se seisoi ihan rennosti häntä heiluen. En asetellut Ulpua seisomaan mitenkään kehässä, vaan annoin sen olla ihan vapaasti. Näyttelyseisomisen opetus on meillä vielä vähän vaiheessa, joten en viitsinyt aiheuttaa koiralle yhtään paineita siitä, että olisin mennyt siirtelemään sen jalkoja. Meille kun ei ole mätsärissä pärjäämisellä mitään väliä. Tarkoitus oli vain käydä saamassa hyvää kokemusta oikeita koitoksia varten :) Eipä se kyllä kotona tunnu tuosta jalkojen asettelusta mitenkään paineistuvan, mutta otin varman päälle. Halusin että sillä on mahdollisimman mukava olo siellä kehässä.

Pakko kertoa hölmö juttu mitä meille kävi (tämän takia Ulpulla ei ollut ihan hirmuisen kiva olo...): Ihmettelin miksi Ulpu ravasi kehässä ihan poikittain. Ja kehän jälkeen se aina välillä ravisteli toista takajalkaansa. Jalassa ei kuitenkaan roikkunut mitään risua tms. mikä olisi voinut koiraa häiritä. Mutta kun ravistelu vain jatkui ajoittain, niin aloin tutkia vähän tarkemmin. Nostin sen tassun ylös... Ulpulla oli polkuanturoiden välissä muovipallo (n. 2 cm halkaisijaltaan)!!! Ei varmaan tuntunut hirmuisen kivalta... Tyhmä omistaja kun ei tajunnut katsoa aikaisemmin ja helpottaa koiran oloa.

Näyttelyreissun lopuksi Ulpu sai vielä itse valita mitä herkkua ostimme kotiin tuliaisiksi. Se halusi siankorvia. Yhden se sai syödä jo matkalla ja kotiin päästyämme annoin vielä yhdet molemmille koirille :)