Joo, siis todellakin kävimme tänään kääntymässä nomekokeessa. Kyseessä oli kiharamestaruus Vesilahdella. Ja koe oli niin helppo, että olin aivan varma että saamme ykköstuloksen. Just. Ei pitäisi koskaan olla liian itsevarma... Koe alkoi sillä että koiran piti tuoda hakualueelta yksi riista minkä jälkeen siirryttiin markkeerauksiin ja ohjaukseen. Tiesin että hakualueen lähimmäinen riista, ihan lähetyspaikan edessä n. 7 metrin päässä, on kani ja ajattelin lähettää Vapun niin että se menee suoraan kanille. Sinne kanillehan Vappu tosiaan menikin, pysähtyi hetkeksi haistamaan kania, ja jatkoi matkaansa ilman kania! Siinä se meidän koe sitten oli... Kiitos ja näkemiin. Vappu ei ole koskaan ennen kieltäytynyt riistasta, mutta päätti tehdä sen tänään, nomekokeessa. Ja itse ihan tarkoituksella lähetin sen kanille, kun ajattelin että lähin riista on hyvä napata pois heti alussa, ja sitten pääsemme siirtymään markkeerauksiin ja ohjaukseen ja niiden jälkeen Vappu saa tehdä laajempaa hakua. Ei käynyt todellakaan mielessäkään että Vappu ei ottaisi sitä kania suuhunsa.

Aivan heti tuomarin kättelyn jälkeen Vappu teki toisenkin kummallisen asian. Se murisi Mervin pikkupojalle Matiakselle. Tai ainakin luulen että Matias oli murinan kohde. Koskaan, ikinä Vappu ei ole murissut kenellekään ihmiselle. Se ei itse asiassa ole muutenkaan mitään pörrääjätyyppiä. Se ei siis murise sen kummoisemmin mitään "mörköjä" kuin muutakaan (tai siis se ei näe mitään mörköjä joten niitä ei tarvitse muristakaan). Ja se yleensä alistuu tai poistuu tilanteesta jos joku toinen koira alkaa sille räyhätä. Vappu lopetti murinan heti alkuunsa kun nyppäsin hämmästyneenä hihnasta ja uudestaan murinaa ei enää kuulunut, mutta joka tapauksessa jollekin (tai jotakin) se murisi.