Olen näköjään unohtanut kirjoitella tänne viime viikon yhteistreeneistä Suvin kanssa. Olimme siis keskiviikkona Kyötikkälässä treenailemassa koirien kanssa.

Vilma aloitti treenit (me siis treenailemme yleensä aina vuoron perään, jotta voimme antaa vinkkejä/kommentteja toisillemme). Otin sen kanssa seuraamisen niin, että Suvi oli liikkeenohjaajana. Ei mennyt erityisen hyvin... Vilma oli sivusuunnassa aivan liian kaukana minusta. Olisi pitänyt hetsata koiraa tosi paljon ennen seuraamisen ottamista, sillä se ei kuulu Vilman lempijuttuihin. Tokana asiana otin noutoja. Vilma odottaa ihan nätisti vierelläni käskyä ja hakee kapulan innokkaasti. Mutta palautus ei ole ihan oppikirjan sivulta mallattu. No, ehkä se siitä vielä. Ja kyllä se nyt kelpaa tuollaisenakin minulle. En viitsisi hirmuisesti prässätä Vilmaa tässä asiassa, sillä se tuntuu paineistuvan noudosta aika helposti. Noudon jälkeen otin liikkeestä maahanmenoa. Ne sujuivat ihan ok. Pari viimeistä olivat jo ihan kympin suorituksia (vaikka satoi ihan kaatamalla ja nurmikenttä oli siis tietenkin ihan märkä, eli tämä oli upea suoritus yöks-märkää-Vilmalta). Viimeisenä asiana otin luoksetulosta pysäytystä. Nyt Vilma ei pysähtynyt ihan samalla tavoin "liinat kiinni" kuin kotona, mutta pysähdykset olivat kuitenkin ihan hyviä. Tosin minun käskytyksestäni saattaa tuomari tämän liikkeen kohdalla kokeessa huomauttaa jotain... On nimittäin aika painokas käsky.

Suvi treenasi välissä Siirin kanssa ja sitten otin Ulppis-Pulppiksen autosta. Aloitin Ulpunkin kanssa  seuraamisella niin, että Suvi oli liikkeenohjaaja.  Ulpu meni hienosti :) Seuraaminen vain paranee ja paranee koko ajan. Ja kerrankin minulla on koira, joka pitää kunnon katsekontaktia!  Seuraamisen jälkeen otin pari liikkeestä maahanmenoa ja ne sujuivat hienosti. Ja sen jälkeen kaksi luoksetuloa Ulpun kanssa. En edes muista koska olin viimeksi ottanut toko-luoksetulon, mutta ihan hienosti ne menivät. Viimeisenä asiana otin liikkeestä pysähtymistä. Nyt Ulpu alkaa jo selvästi tajuta, että mistä on kyse. Se ei enää tarjoa seisomisen sijasta istumista tai maahanmenoa, vaan pysähtyy aina oikein nätisti häntä heiluen seisomaan.

Suvi treenaili vielä Rauhan kanssa (vitsit kun Rauha on edistynyt!) ja ihan viimeisenä asiana otimme pikkutyttöjen kanssa paikallamakuun. Sekin meni ihan hienosti. Emme tietenkään ottaneet pitkää aikaa emmekä itse poistuneet kauas koirien luota. Mutta Ulppis makasi ihan nätisti odottamassa mammaa :)

Harvoin muuten tulee treenattua näin montaa eri asiaa yhden kerran aikana... Yleensä keskityn vain kahteen asiaan, mutta nyt treenit olivat vähän sillisalaattia. Tämä sen vuoksi, että itselläni on nyt edelleen mielessä, että pitäisikö ilmottautua siihen oman yhdistyksen tokoon. Se olisi vajaan kolmen viikon päästä. Vilma nyt ei ehkä ole vielä ihan valmis avoon. Tai siis kaikki liikkeet eivät ole vielä viimeisteltyjä. Mutta en tiedä tuleeko niistä koskaan tuon valmiimpia ;) Jos sillä sattuisi olemaan hyvä päivä, niin voisimme ihan hyvin saada ykköstuloksen. Ja Ulpun kanssa pitäisi vielä treenailla kuntoon tuo liikkeestä pysähtyminen ja paikallamakuuaikaa pidentää.