Pari päivää on mennytkin oikein mukavasti nukkuen ja löhöillen :) Ja koirat ovat saaneet nukkua meidän kanssamme sängyssä. Kovin usein ne eivät sinne pääse, joten nekin ovat nauttineet täysin siemauksin sängyssä löhöilystä. Harmi vaan että nyt on niin kamala ilma. Olisi mukava käydä pitkillä lenkeillä, mutta harmaa ja sateinen ilma ei erityisemmin innosta tekemään pitkiä lenkkejä. No, eilen kyllä kävin äidin kanssa ihan kunnon lenkillä ja koirat juoksivat kurassa sydämensä kyllyydestä... Ulpu onnistui repäisemään kurahaalarinsakin lenkillä, kun se kävi uimassa yhdessä ojassa. Kyllä, Ulpu siis tosiaan kävi uimassa 25.12... Ja Vilma nautti kun se löysi jäässä olevia lätäköitä. Se jostain syystä rakastaa jäiden rikkomista! Vilma ottaa oikein kunnolla vauhtia ja hyppää jään päälle että saa sen rikki. Ja joskus se saattaa jopa kaivaa jäätä että saa jään oikein kunnolla säröilemään. Sen touhuja pitäisi joskus videoida. Pienen koiran riemu on niin silmiinpistävää kun se hypppii tasajalkaa jäisten lätäköiden päälle :-D

Pakko muuten kirjoittaa vielä Ulpun ja joulupukin kohtaamisesta... Ulpu kun ei yleensä erityisemmin arastele ihmisiä (rotuunhan kuuluu että vespat saattavat olla epäluuloisia vieraita kohtaan, mutta Ulpu ei siis yleensä ole). No, joulupukki on ilmeisesti asia erikseen. Vanhempieni luona kävi joulupukki... Pukki meni koirien ohi eteisessä sisään tullessaan ja siinä Ulpu haistoi pukin hanskaa ja totesi varmasti että tuttu ihminen. Eteisestä Pukki jatkoi olohuoneeseen jakamaan lahjoja. Koirat tulivat meidän ihmisten perässä olohuoneeseen mutta olohuoneen ovella Ulpu järkyttyi perinpohjaisesti. Kääk, apua, meillä on joku valkopartainen hirviö! Eikö kukaan muu muka huomaa sitä! Wouvouvouvouuuu wouvouvouuuu!!! Ulpu rassukka perääntyi ihan kauhuissaan eteiseen ja tuijotti sieltä joulupukkia pelokkaan epäuskon vallassa. Kyllä se sieltä sitten pikkuhiljaa hiipi pukkia katsomaan, kun me ihmiset vain sinnikkäästi pysyimme pukin vieressä lahjoja vastaanottamassa ja jakamassa. Ja tulihan sieltä Ulpullekin lahja. Lopulta Ulpu päätti että eihän moista olentoa tarvitsekaan pelätä, kun se kerran jakaa kivoja lahjojakin :)

ps. Minä olin ilmeisesti ollut tooosi kiltti, sillä sain joululahjaksi hienon trimmauspöydän. Juuri sellaisen kuin olin haaveillutkin. Oikein tukeva ja helppo koota. Ja siinä on pyörät alla liikuttelua varten. Nyt on helpompi kuskata näyttelyihin häkkejä yms. tavaraa, kun ei tarvitse kantaa kaikkea :)