Käytiin tänään Johkun ja koirien kanssa lenkillä naapurin pelloilla. Otin reppuun muutamia dameja mukaan, niin saimme treenailtuakin siinä lenkin ohessa. Vilmalle tein muutaman eteenlähetyksen (sokkona) ja se meni tosi nätisti. Se jopa kuunteli minua, kun se kaarsi yhdellä lähetyksellä liian sivuun, eli sain ohjattua sen uudestaan oikealle linjalle. Vilmallahan on siis valitettavasti sitä vikaa, että kun se lähtee juoksuun, niin siinä eivät yleensä mitkään pillitykset enää sen jälkeen vaikuta mitään. Se vain juoksee ihan hurmiossa damia/riistaa etsien kunnes löytää sen. Mutta ehkä tämä kesän ja syksyn runsas tokoilu on tuonut tuolle kuumakallelle myös paremmat korvat nometreeneihin. Vai olikohan vain onnenkantamoinen, mene ja tiedä. Vedessä Vilmaa onkin ollut aina paljon helpompi ohjata, kun siellä se ei pääse liikkumaan niin järkyttävällä vauhdilla ja korvatkin pysyvät auki.

Ulpulle otimme muutaman markkeerauksen. Nekin menivät ihan ok. Neiti ei meinannut pysyä aluksi paikoillaan markkeerauksen aikana, mutta pienen käskyttämisen jälkeen pääsimme yhteisymmärrykseen siitä, että noutoon lähdetään vasta luvalla. Noudot sujuivat hyvin, mutta Ulpu tiputteli damit aina kun se oli metrin-parin päässä. Täytyy alkaa ottaa sen kanssa palautuksia paljon eri esineillä, myös noilla dameilla (jotka ovat kyllä viime aikoina saaneet pölyttyä nurkassa, hyi minua...).

Lopuksi teimme koirille pellolle pienen haun. Tämän jälkeen jatkoimme taas tyytyväisinä lenkkiä :)