Maanantai-iltana minä ja Ulpu kävimme treenailemassa vähän metsästys/taipparijuttuja Hetan ja Duuri-tollerin kanssa. (Vilma on taas Annella ja Oskulla hoidossa helpottamassa koirakuumetta, joten Vilma ei päässyt mukaan.)

Meillä oli mukana varis ja kasa dameja. Teimme variksella ensin muutaman markkeerauksen Duurille ja pienen innostuksen jälkeen Duuri otti variksen ihan ok kantaakseen. Sen jälkeen oli Ulpun vuoro. Mutta sillepä ei varis kelvannutkaan... Hienosti se markkeerasi, mutta kävi vain haistamassa varista. Se on tehnyt tätä joskus ennenkin. Vesilinnut (sorsat, tavit jne) kyllä kelpaavat samoin kuin fasaanit ja pupu, mutta roskalinnuille Ulpu-prinsessa nyrpistää nenäänsä. Harmi, niitä on nimittäin paljon helpompi saada treenilinnuiksi kuin riistaa. (Tai minullahan oli riistalintujakin nimenomaa koiran treenausta varten pakkasessa, mutta pakkanen meni rikki ja linnut sulivat ja mätänivät ennen kuin ehdimme huomata asiaa...) No, tein sitten Ulpulle muutaman helpon markkeerauksen siipidamilla ja sitä se haki ihan innoissaan.
 
Heta teki hakuruudun Duurin kanssa (noutajien taippari) ja se meni Duurilta upeasti. Minä en ole Ulpun kanssa harjoitellut mitään sellaista koskaan (pari kertaa olen koiran nähden, motivoidusti, piilottanut linnun ja se on sitten käynyt sen etsimässä, mutta se ei ole ollut ihan sama asia kuin tämä). Nyt vei uteliaisuus voiton ja oli pakko kokeilla :) Lähdin kävelemään koiran kanssa hakuruutuun, eli en lähettänyt sitä yksinään töihin kuten noutajien kanssa tehdään. Ulpu tietää mitä tarkoittaa "etsi", joten se teki oikein hienoa hakua ihan innoissaan (vaikka ei tiennytkään mitä piti etsiä). Kaikki damit se löysi, mutta aluksi se ei tajunnut, että niitä piti tuoda minulle, se vain pysähtyi damien kohdalla ja jatkoi sen jälkeen etsimistä. En ole sen kanssa paljoa dameilla pelannut, joten ei ihmekään että koiralle oli vähän epäselvää tämän jutun tarkoitus (etsittävinä esineinä olisi varmaan pitänyt olla tennispalloja, niin olisivat tulleet pikavauhtia ;) ). Mutta kun aloin kehua Ulpua aina kun se löysi damin, niin se alkoi sitten noukkia niitä maasta ja viimeinen tuli jo minulle. No, tämä nyt oli tällainen kokeilu. En tiedä kannattaako spanielin kanssa moista treeniä tehdä. Hyvä nenä sillä kuitenkin on. Se haistoi damit jo pitkän matkan päästä ja löysi ne helposti :)

Lopuksi menimme läheiselle metsälammelle tekemään vesinoutoja. Teimme molemmille koirille noutoja ensin damilla ja ne menivät hyvin. Sen jälkeen vaihdoimme varikseen. Duuri meinasi ensin jättää variksen veteen, mutta kehotuksien jälkeen otti sen mukaansa. Ulpu puolestaan haki varista vedestä ihan innoissaan monta kertaa. Vesinoudoissa ei ollut pienintäkään epäröintiä linnun ottamisessa vaikka se oli sama roskalintu kuin hetkeä aikaisemmin maalla tehdyissä markkeerauksissa. Eli ehkä se alkaa variksiakin vielä joskus ottaa myös maalta. Ulpun kanssa on vain nyt vielä ongelmana se, että linnut jäävät rantaveteen kun koiran jalat osuvat pohjaan. Tai nyt kun kyseessä oli "pohjaton" metsälampi, niin lintu ja dami putosivat suusta heti kun koira pääsi rantapenkereelle. Ulpu tulee sen jälkeen ihan nätisti istumaan minun sivulleni, mutta noudettava esine jää matkasta... Treeniä lisää tässä asiassa.