Vappu ihanainen alkaa olla vähän kuriton kakara... Pitäisiköhän sitä alkaa kouluttaa vähän enemmän eikä vain antaa toisen kasvaa (oikeastaan ihan kirjaimellisestikin) pellossa?!? Olen ihan tarkoituksella antanut neidin seikkailla melko itsenäisesti ja kasvattaa itsenäisyyttään ja rohkeuttaan ulkona. Mutta nyt tästä on seurannut myös se, että Vappu seikkailee kotipihassa ja raksalla oikein kunnolla, eikä aina tule kun sitä huutaa... Ei se karkaakaan mihinkään, mutta neiti uppoaa niin täysin hajujen maailmaan tuolla pihalla, että kutsut kaikuvat välillä (nimenomaa siis pihassa ja raksalla) kuuroille korville. Pihassa kiinnostavat mm. rusakoiden ja kettujen jäljet, naapurin koirien jäljet, naapurin ponin kikkareet (poni, ja kikkareet, ovat meidän pihassamme), kompostit, hiirien jäljet,... Lenkillä ja treeneissä Vappu tulee heti kun kutsuu/pillittää, vaikka sielläkin noita hajuja on ja haistellaan. Nyt olen joululoman aikana treenaillut tätä piha-asiaa ja olen kävellyt pihalla taskut täynnä nameja ja huudellut Vappua aina välillä luokseni ja päästänyt sen kehujen ja namittelun jälkeen taas juoksemaan. Joten eiköhän asia tästä taas korjaannu...