Kävimme perjantaina treenailemassa pitkästä aikaa vähän nome- (ja spme-) juttuja koirien kanssa. Vilmalle otin pari ykkösmarkkeerausta, kakkosmarkkeerauksen  ja kakkosmarkkeerauksen kolmannen muistidamin kanssa. Menivät ihan hyvin. Otin myös lyhyen eteenlähetyksen. Ja Vilma pääsi tekemään vähän hakuakin. Se irtosi ihan mielettömän kauas, kun olimme niin helppokulkuisessa metsässä. Voi kunpa se irtoaisi samalla tavalla kaislikossakin... Sitten voisi mennä vielä yrittämään nomekokeisiinkin :) Mutta kun koiran itseluottamus katoaa heti, kun maasto on raskas ja näkyvyys huono.
Vilmalla oli kyllä intoa vaikka muille jakaa. Tuo nomeilu on selvästi koiralle se ykköslaji. Täytyy kai alkaa treenailla sitäkin vähän taas innokkaammin. Palautella itsekin kaikkea mieleen kevättä varten ;)

Ulpun kanssa tein hakua metsässä. Ja hakualueella oli dami odottamassa. Hienosti neiti löysi damin :) Ja se haistoi myös vanhat damien hajut niistä kohdista, mihin muille koirille oli aikaisemmin heitelty markkeerauksia. Sitten otin Ulpulle muutaman ykkösmarkkeerauksen ja sitten kakkosen samoihin paikkoihin kuin mihin treenasimme ykkösiä. Muuten ihan ok, mutta koira meni vähän turhan suurille kierroksille (tai siis milloin Ulpu nyt ei olisi kierroksilla?).
Niin ja jäljestihän Ulpu pupujäljenkin. Se jäljestää tosi upeasti, mutta pupu ei riistana oikein kiinnosta... Pentuna se kantoi pupua ihan innokkaasti, ja talvella isoa rusakkoa, mutta nyt ei meinaa kelvata. Tosin treenipupu oli "vähän" huonossa kunnossa, joten sekin saattoi vaikuttaa.