Aloitimme torstaina Ulpun kanssa Rajalan Maijan agilityryhmässä. Ja olihan se aikamoinen tasohyppäys edellisestä... Treenit alkoivat rataan tutustumisella -ja rata oli ihan kisamaiseen tapaan merkitty numeroin (19 estettä) ja tutustuimme siihen itseksemme. Ulpun mammalomailun takia mehän olemme siis olleet viime aikoina mölli-ryhmässä, jonka treenit ovat olleet helpohkoja ja radanpätkät lyhyitä. Pitkää rataa ei olla menty ainakaan vuoteen.  No, vähän räpellystä se meidän esitys sitten olikin. Mutta räpellyksestä huolimatta olen tosi tyytyväinen ekoihin treeneihin Maijan ryhmästä (Maija ei varmaan niinkään).  Mutta oma fiilis tietenkin on tärkein! Saimme jo heti nyt ensimmäisellä kerralla monta hyvää vinkkiä. Ja sähläämisestä huolimatta onnistuimme muutamassa pätkässä radalla ihan hyvinkin. Teimme mm. tosi onnistuneen takaaleikkauksen yms. Ja saimme hyvät treenivinkit A:n alastuloon, joka on ollut Ulpun kanssa kompastuskivi (Ulpu ei meinaa pysähtyä) sekä kepeille "väärän" puolen ohjaukseen. Lisäksi Maija oli juuri sen tyylinen valmentaja mistä itse pidän, eli sanoo suoraan ja kaunistelematta ("se nyt oli ihan perseestä"-tyyliin). Olen tottunut aika suoraan palautteeseen ratsastusharrastuksessa, enkä loukkaannu siitä. Jos möhlin ja sählään, niin kyllä siitä saa huomauttaakin. Mitään edistymistä ei tapahdu, jos treenien vetäjä ei uskalla antaa palautetta myös niistä huonoista asioista.