Suuntasin torstaina agilityyn labradorien kanssa. Eli siis Voittokin pääsi mukaan :) Sairaslomalainen Ulpu jäi kotiin nauttimaan laatuajasta ilman termiittiä.

Voitto ihmetteli hallia ja toisia koiria n. 10 minuttia ja sen jälkeen sillä oli Takkulassa aivan hulvattoman hauskaa. Sen mielestä oli ihanaa päästä pusuttelemaan uusia ihmisiä, tutkimaan agilityesteitä ja leikkimään kelpietytön kanssa (puolivuotias pentu). Ja Voitto olisi varmaan painellut radallekin aikuisten koirien perässä jos ei olisi ollut hihnassa... Hihnaan ja pantaan totuttaminenkin meni samalla reissulla ihan huomaamatta (oli nimittäin siis eka kerta kun niitä käytettiin). Automatkat menivät loistavasti. Voitto matkusteli autohäkissä ihan hiljaa. Taisi nukkua molemmat matkat.

Vapun kanssa treenit sujuivat ihan ok. Teimme aika pitkiä ratoja ja ne olivat Vapun tasolle melko vaativia. Mutta suunta on koko ajan ylöspäin. Vappu ohjautuu jo huomattavasti paremmin. Se kääntyy pienellä akselilla (aikaisemmin käännökset olivat valtavia kaarroksia) ja kuuntelee radalla hyvin. Itselläni on vain edelleen tosi isoja vaikeuksia totutella Vapun ohjaamiseen kun se on niin erilainen kuin Ulpu ja kaipaan Ulpun kanssa menoa :( Mutta isoja edistysaskelia siis on tapahtunut Vapun kanssa talven aikana. Pitäisi lopettaa koirien vertailu, siitä on vain haittaa. Vapusta ei saa Ulpua tekemälläkään eikä sen tietenkään tarvitse samanlainen ollakaan. Vapun leipälaji on nome ja agility tulee hyvänä kakkosena.