Highhut's Sagitta

  "Vappu"

 
labradorinnoutaja narttu

syntynyt 1.5.2008

 
lonkat: B/B   
kyynärpäät: 0/0 
 
silmät: terveet 17.3.2009, 6.7.2011 ja 19.11.2013  
selkä kuvattu terveeksi (pieni häntämutka)
optigen prcd-PRA clear by parentage   
EIC clear by parentage
 

koetulokset: NOU1, MEJÄ AVO1 ja AVO2

 
isä: Denes Boy Dan Of Tudorcourt    emä: FIN KVA FIN KVA-FT Jyckegårdens Clever Lyra

kasvattaja: Rupponen Anna

omistaja: Anne Juhola

Vappu Koiranetissä

  

 

Olin jo muutaman vuoden ajan miettinyt käyttölinjaisen labradorinnoutajan hankkimista, kun kesällä 2006 näin Vapun äidin Lyran nomekokeessa. Mahtava koira! Lyran nimi oli minulle tuttu noutajafoorumin tuloslistoilta, mutta koiran näkeminen "livenä" oli aivan eri asia kuin lukea tuloksista. Sen koiran työskentelyssä oli sitä jotain.

Keväällä 2007 otin yhteyttä Lyran omistajaan Anna Rupposeen. Ja siitä se meidän pennun odotuksemme sitten alkoi. Odotettu pentumme syntyi vuoden päästä keväällä 2008, vappupäivänä:)

Vappu-neitosen kanssa harrastamme metsästystä, nomea, mejää ja agilitya.

Vappu on luonteeltaan melko pehmeä ja ohjaajaherkkä, olematta kuitenkaan arka. Vapun pentuvilkkaus ja itsenäisyys peittivät pehmeyttä alleen sen ollessa pentu/nuori ja minä meinasinkin vahingossa pilata suhteeni koiraan, kun olin sitä kohtaan aivan liian dominoiva ja kova. Olen kuitenkin saanut parannettua suhdettamme tässä vuosien aikana ja yhdessä harrastamisesta on tullut taas mukava asia meille molemmille. Itselläni meni vain hieman liian kauan aikaa ymmärtää tuon koiran (käyttölinjaisen?) sielunelämää, kun olin tottunut erilaisiin koiriin.

Vappu oppii nopeasti ja tekee töitä tarmolla. Vapun keskittymiskyky on hyvä ja hermorakennetta arvioisin näin tavallisen koiraharrastajan silmin hyväksi. Vappu ei piippaile eikä hötkyile turhia ja se osaa ottaa rennosti vaikka seinät kaatuisivat ympäriltä. Vappu on myös hyvin itsenäinen ja välillä vähän itsepäinenkin kakara, mutta oikeastaan nuo molemmat ominaisuudet viehättävät minua. Se on kotona sisällä rauhallinen ja huomaamaton, mutta kun se pääsee ulos juoksemaan tai töihin, vauhtia riittää. Vappu on myös melko rohkea ja sillä tuntuu olevan luonnostaan suuri reviiri. Vappu ei ole koskaan karannut, mutta se vaelteli jo heti pienenä natiaisena mm. naapurin pellon reunaan, naapurin pihaan jne. omilla tutkimusmatkoillaan. Eli oman pihan rajoja piti käydä moneen kertaan läpi ennen kuin neiti ymmärsi että omaa reviiriä ei riitä loputtomiin vaikka maalla asutaankin... Nykyään sen voi antaa olla kesällä huoletta pihassa vapaana koko päivän eikä se lähde tiellä ohi menevien hevosten, kävelijöiden eikä toisten koirien perään. Lenkeillä vapaana ollessaan se irtoaa helposti pitkienkin matkojen päähän, mutta koskaan ei tarvitse pelätä että se häviäisi omille teilleen.

Vappu on hyvin voimakkaasti yhden ihmisen koira, mikä näkyy mm. siinä, että se ei toimi metsästysreissuilla kunnolla kuin Annen kanssa. Vaikka se on enemmän tuollainen yhden ihmisen tapaus, on se kuitenkin ystävällinen kaikkia vieraita kohtaan. Vappu siis on viileän ystävällinen kaikille, mutta vieraat ihmiset eivät sitä pahemmin kiinnosta eikä se kiipeile kenenkään vieraan syliin suukottelemaan (rapsutuksista tosin nauttii ihan mielellään, mutta jos niitä ei tipu, niin Vappu siirtyy takavasemmalle makoilemaan).