Treenasin tänään molempien koirien kanssa ruutua ja noutoa.

Ulpun kanssa ruutu alkoi mennä jo aika kivasti. Aloitin niin että narupallo oli ruudun takareunassa odottamassa. Parin tällaisen toiston jälkeen jätin pallon pois ruudusta ja kävin aina vain näyttämässä koiralle oikeaa kohtaa (Ulpu istui sillä välin odottamassa lähetyspaikalla). Ja kun Ulppis sitten juoksi ruutuun oikeaan kohtaan heitin sille pallon palkaksi kehujen saattelemana.

Noutoa treenasin Ulpun kanssa niin, että jätin koiran istumaan ja vein kapulan n. 5 metrin päähän. Itse jäin seisomaan koiran ja kapulan väliin ja annoin hae-käskyn. Siinä kapulan lähellä seisoessani pystyin ohjaamaan koiralle oikean nouto-otteen (Ulppis kun kantaisi esinettä mielellään lavasta). Ja sitten peruuttelin Ulpun kanssa takaisin koiran lähtöpaikalle ja Ulpu käskystä sivulle kapulan kanssa. Sivulletulossa joudun vielä vähän auttamaan koiraa, sillä kapula meinaa tässä vaiheessa aina pudota herkästi maahan. Mutta pienellä avustuksella se tulee kauniisti ja iloisesti istumaan sivulle asti kapulan kanssa. Hyvä treeni Ulpun kanssa. Ja koira oli aivan onnessaan.

Vilman kanssa tein vähän samanlaista ruutu-treeniä. Aluksi se meinasi mennä vain ihan älyttömäksi hösäämiseksi, kun Pampulalla oli liikaa energiaa. Mutta alkoihan ruutu lopulta sujua ja sain päätettyä treenin kolmen onnistuneen suorituksen jälkeen.

Noutoja otin Vilman kanssa kolme ja se parani koko ajan. Vilma on oppinut nyt pysymään kauniisti hosumatta paikallaan siihen asti että se saa hae-käskyn. Se odottaa ihan maltillisesti ja kun se ei nosta kierroksiaan tässä odotusvaiheessa ihan pilviin, niin kapulan pureskeluakaan ei ole niin paljon. Eli jotain tulosta olen saanut aikaan. Palautus tökkii vieläkin vähän, sillä Vilma yrittää toisinaan palauttaa kapulaa minun edessäni istuen (vaihdoin luoksetulon vuosi sitten suoraan sivulle, mutta koira sekoittaa ne edelleen välillä). Viimeinen oli kuitenkin oikein onnistunut nouto, joten sain lopetettua tämänkin harjoituksen hyvään suoritukseen.